RATIONALIST INTERNATIONAL

http://www.rationalistinternational.net

LENTÄVÄN LAUTASEN ODOTUSTA JÄLLEEN...

Psykopaateista, rahastamisesta ja tuomiopäiväbisneksestä

Sanal Edamaruku

(Kirjoitettu yhtä päivää ennen kuin maailma loppui 21.12.2012)

20. joulukuuta 2012. Tuho häämöttää. Maailmamme väitetään loppuvan äkisti huomenna. Yksi harvoista paikoista joiden odotetaan säilyvän on ranskalainen Bugarachin kylä Carcassonesta lounaaseen. Pyreneitten varjossa kyyhöttävä kylä on legendaarinen paikka. Kahdeksansataa vuotta sitten paavi Innocentius III käynnisti täältä verisen ristiretken kataarien harhaopin hävittämiseksi. Huomenna avaruusolentojen pitäisi laskeutua lentävällä lautasella tänne pelastamaan valitut. Pahinta pelkäävä Bugarachin pormestari on pyytänyt poliisin paikalle eristämään avaruusolentojen laskeutumispaikan...

Hälinää maailmanlopusta on levinnyt aina vain säännöllisemmin aina siitä lähtien kun Nooa rakensi arkkinsa. Parhaiten ennustettava asia tuomiopäivissä on se, että yhtä varmasti kuin vesi on märkää, koittaa seuraava päivä. Tällä kertaa se on ensi lauantaina. Vanhan kunnon todellisuuden voitto yhä uusista irvokkaista paranormaaleista uskomuksista jättää kuitenkin katkeran maun suuhun. Voitko vain kohauttaa olkiasi miljoonille ihmisille ympäri maailmaa jotka hakkaavat päätään seinään yhä uudelleen ja uudelleen? Heidän tarpeeton kärsimyksensä muistuttaa, että järjen viholliset pitävät potentiaalisesti hallussaan joukkotuhoasetta, jota ei voi helposti purkaa.

Tuomiopäivän profetiat eivät välttämättä ole vaarallisin osa ongelmaa. Mutta koska ne vääjäämättä aina törmäävät niin karusti maailman olemassaolon jatkumiseen H-hetken jälkeen, ne tarjoavat meille näkymän - tässä tapauksessa nopeutettuna - prosessiin joka normaalisti tapahtuu liian hitaasti jotta sitä voisi hahmottaa. Kyseessä on järjelle immuuniksi tuleminen.

Deja vu: päivälleen 58 vuotta sitten oli tällainen hetki.

Joulukuun 20:ntenä vuonna 1954 pieni ihmisryhmä istuu yhdessä odottamassa suurta tapahtumaa. Tänä yönä, he uskovat, vedenpaisumus tuhoaa Maapallon. Mutta ennen sitä lentävä lautanen laskeutuu suoraan heidän puutarhaansa ja pelastaa heidät tuntemattomaan turvaan. Heidän johtajansa on Dorothy Martin, chicagolainen kotirouva, joka väittää olevansa yhteydessä Clarion-planeetan avaruusolioihin, jotka ovat valinneet hänet välikappaleeksi ilmoituksilleen. Hänen tosiuskovansa ovat huolella valmistautuneet suureen matkaan. He ovat jättäneet työpaikkansa, koulunsa ja perheensä ja antaneet pois kaiken omaisuutensa. Nyt, viimeisten ohjeiden mukaisesti, he poistavat kaiken metallisen yltään. Valmista. Kello lyö keskiyötä. Mutta mitään ei tapahdu. Ei kertakaikkiaan mitään. Mitä he tekevät?

Sosiaalipsykologi Leon Festinger kollegoineen tarkkailee noita ihmisiä. Tutkijat lukivat paikallisista lehdistä rouva Martinin mysteerisistä viesteistä, muodostivat teorian tulevista tapahtumista ja soluttautuivat ryhmään. Kaksi vuotta myöhemmin he tulevat julkaisemaan uraauurtavan tutkimuksen "Kun profetia epäonnistuu" ("When Prophecy Fails"), joka tekee rouva Martinista ja hänen uskovaisistaan kognitiivisen dissonanssin teorian oppikirjaesimerkin. Tämä teoria selittää sosiaalisen ja psykologisen mekanismin uskonnon, maagisen ajattelun ja erilaisten irrationaalisten käyttäytymistapojen taustalla. Teorian mukaan dissonanssi keskenään ristiriitaisten ideoiden, uskomusten, arvojen tai tunteiden välillä aiheuttaa ankaraa epämukavuudentunnetta, joka tuottaa voimakkaan tarpeen vähentää tätä dissonanssia kognitioita muuttamalla tai uusia lisäämällä. Yksinkertaisin esimerkki on Aisopoksen eläinsadun kettu, joka vakuuttaa itsensä että ulottumattomissa olevat pihlajanmarjat ovat happamia.

Pieni uskonnollinen ryhmämme, joka turhaan odotti taivaallista matkaa tuona joulukuun yönä, ahdistui suuresti kun todellisuus törmäsi niin rajusti heidän hellimäänsä uskomukseen, johon he olivat sitoutuneet niin vahvasti. He eivät kyenneet kohtaamaan todellisuutta. He muokkasivat uskomusjärjestelmäänsä vähentääkseen dissonanssia. Aamunkoitteessa, tuntien mittaisen järkyttyneen hiljaisuuden ja itkemisen jälkeen, avaruusoliot sanelivat rouva Martinille ratkaisun: jumala, liikuttuneena pienen ryhmän vilpittömyydestä, oli hylännyt suunnitelmansa ja pelastanut maailman tuholta! Tämä muutti kaiken. Uskovaiset, jotka aiemmin vieroksuivat julkisuutta, lähtivät kuhisten levittämään "ilosanomaa" täynnä tarmoa ja innostusta. Muiden saaminen vakuuttuneeksi "todisti" heille itselleen että kaikki oli kunnossa.

Kaikki tuomiopäivän kultit eivät päädy yhtä "onnelliseen" ratkaisuun. Jim Jonesin Kansan Temppelin tai Taivaan Portin kaltaisille ryhmille ainoa vaihtoehto oli joukkoitsemurha. Tämä ei ole uusi ilmiö. 400-luvulta tunnetaan erään kreetalaisen rabbi Fiskisin tapaus. Fiskis kutsui itseään Moosekseksi ja julisti halkaisevansa meren pelastaakseen seuraajansa luvattuun maahan. Tietenkään todellisuudessa vedet eivät totelleet häntä. Ja niinpä lukuunottamatta muutamaa, jotka kalastajat pelastivat kertomaan tarinansa, kaikki hänen seuraajansa hukkuivat.

Rouva Martin (josta pian tuli sisar Thedra) teki uusinnan yhdestä vanhimmista tuomiopäiväklassikoista. Hänen lentävä lautasensa ei ole mitään muuta kuin päivitetty versio Nooan arkista ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Tuomiopäivän profetioita tunnetaan tuhansien vuosien takaa ja kaikista uskonnoista. Viime vuosisatoina klassisia muinaisia juonikuvioita, joissa jumalolento täydellistää luomistyönsä, on tuunattu aikakautensa muodikkailla elementeillä. On ufoja, tappajamehiläisiä, kommunistien tai Vatikaanin maailmanvaltaa, mustia aukkoja ja maailmanlaajuisia tietokoneiden kaatumisia. Yksi asia kuitenkin säilyy aina samana. Ainakaan sinä aikana jolta historiallisia muistiinpanoja on säilynyt, yksikään ennustetuista maailmanlopuista ei ole toteutunut. Mutta ei se mitään, niitä tulee ja menee. Taiteilija Loren Maden on listannut yli 250 tuomiopäivää jotka eivät koskaan tapahtuneet.

Viime aikoina tällaiset ennustukset ovat tavanneet laajentaa otettaan kauas pienen uskovien sisäpiirin ulkopuolelle. Vuonna 2011 Harold Camping, amerikkalainen fundamentalistikristillinen radiopersoona, sai rummutettua melkoisen hysterian vanhanaikaisilla tulta, tulikiveä ja ruttoa sisältävillä lopun ajoillaan. Mutta hänenkin deadlinensa 21. lokakuuta meni ilman mitään merkittäviä tapahtumia - aivan kuin hänen aiemmin ennustamansakin tuomiopäivät 21.5.1988 ja 6.9.1994. Niin meni myös vuodenvaihde 1999, vaikka vuosituhannen vaihtuminen saikin herkkäuskoiset ympäri maailmaa tärisemään pelätessään kosmisia mullistuksia tai totaalista tietokoneiden Y2K-jumiutumista. Draama on toistaiseksi lykätty joulukuun 21:een 2012.

Seuraava tuomiopäivä näytti pitkään olevan iso juttu. Ei, maailma ei lopu myöskään 21.12.2012. Maapallo ei törmää hämäräperäiseen planeetta X:ään eikä joudu mustan aukon nielaisemaksi, se on varmaa. Myöskään aurinkomyrskyä ei tapahdu, eikä napojen vaihtumista, eikä supertulivuorien purkautumista. Ajatus, että tuollaisia kosmisia katastrofeja olisi tulossa, on vailla tieteellistä pohjaa; se on ristiriidassa yksinkertaisten tähtitieteellisten havaintojen kanssa. Mitä mayakalenteriin tulee, se ei itse asiassa lopu 21.12.2012. Kalenterit eivät lopu. Ne vain alkavat alusta aika ajoin. Mutta vaikka se onkin täyttä hölynpölyä eikä edes uusi asia, pseudotieteellistä sepitelmää "2012-ilmiö" levitetään massiivisesti Internetissä ja mediassa. Syy on yksinkertainen: tuomiopäivä on tuottopäivä. Mikään ei myy paremmin kuin pelko.

Vuonna 2009 ilmestyneen Hollywood-katastrofielokuvan "2012" markkinointistrategiassa poistettiin kaikki pidäkkeet aggressiiviselta viraalikampanjoinnilta. Jakeluyhtiö Columbia Pictures yritti häikäilemättä myydä elokuvajuonta totena, luoden muun muassa nettisivuston keksitylle Ihmisen jatkuvuuden instituutille joka piti arpajaisia turvapaikoista uivissa avaruussiirtokunnissa. Kampanja tavoitti noin 140 miljoonaa ihmistä Internetin, mobiilipalveluiden ja television välityksellä. Se tehosi. Keskinkertaisesta elokuvasta tuli varsinainen kassamagneetti joka tuotti yli 600 miljoonaa dollaria maailmalla.

Ennen elokuvan ensi-iltaa NASAn David Morrison sai yli tuhat yhteydenottoa ihmisiltä jotka luulivat nettisivuston olevan aito. "Jopa teini-ikäiset ovat kirjoittaneet sanoen harkitsevansa itsemurhaa koska he eivät halua nähdä maailmanloppua", hän sanoi. "Mielestäni se, että valehdellaan Internetissä ja pelotellaan lapsia rahan tienaamiseksi, on eettisesti väärin." Tuossa on tärkeä ajatus. Itse asiassa minun mielestäni meidän täytyy harkita lakisääteisiä rajoituksia pelon ja irrationaalisuuden bisnekselle. Kyse ei ole pelkästään elokuvateollisuudesta. Tuomiopäivän aallolla ratsastaa joukoittain keinottelijoita. Eikä kyse ole myöskään pelkästään tuomiopäivästä. Joka päivä hyväuskoisille, pelokkaille ihmisille kaupataan mitä tahansa bunkkereista ihmerannekkeisiin ja ihmelääkkeisiin, eikä se ole ainoastaan hyväksikäyttöä, vaan kaupustelijat vahvistavat massiivisesti mieltä kuristavaa taikauskon noidankehää noiden ihmisten elämässä. Taikauskogeneraattori käy ylikierroksilla, jopa monissa muuten niin kriittisissä ja edistyksellisissä medioissamme.

Käännös: Timo O. Karjalainen